tiistai 27. maaliskuuta 2012

Alkumatkan suosikit ja inhokit sekä Reissu-Lassen vinkit

Sijainti: Penang, Malesia
Alkumatkamme kesti reilu 1,5 kuukautta ja sen aikana kävimme Saksassa, Singaporessa, Vietnamissa, Kambodzassa, Thaimaassa, Malesiassa ja Filippiineillä. Alkumatka oli aikamoinen seikkailu - hyppy talvisesta Suomesta keskelle Kaakkois-Aasian helteistä miljöötä. Olimme tehneet eräänlaisen reissusuunnitelman, jota myös löyhästi noudatimme. Olimme etukäteen miettineet paikkoja joissa haluaisimme käydä ja samalla katsoneet miten kyseisiin paikkoihin pitäisi päästä. Matkasuunnitelmamme rakentui pääosin lentojen ympärille. Kyseiset lennot olimme ostaneet jo Suomesta käsin. Aikataulumme oli tiukka, sillä halusimme nähdä mahdollisimman paljon erilaisia paikkoja. Yleisesti ottaen olimme keskimäärin kaksi yötä per paikka ja sitten aina lähdimme jatkamaan matkaa kohti seuraavia seikkailuja. Filippiineillä Palawan ja Cebu olivat ensimmäiset paikat, joissa vietimme kunnolla aikaa.

Singapore
El Nidon parvekenäkymä

Neuvona muille: älkää tehkö liian tarkkaa matkasuunnitelmaa, varsinkaan aikataulujen suhteen, sillä se ei kuitenkaan toteudu. Pelivaraa on aina hyvä jättää. Jos haluaa reissata mahdollisimman paljon ja nähdä erilaisia paikkoja niin kaksi yötä per paikka on sopiva. Siinä kerkeää tutustumaan kyseiseen paikkaan osittain, eli esimerkiksi ajamaan saaren ympäri moottoripyörällä ja kiertämään paikan nähtävyyksiä tai vain löhöillä rannalla. Jos taas kyseisessä paikassa on paljon tekemistä ja nähtävää tai ei vain muuten halua reissata kovin tiuhaan ni kolmesta neljään yötä per paikka on myös hyvä. Yleensä reilun viiden päivän jälkeen paikka alkaa olemaan niin nähty, ettei siellä jaksa enään olla.

Tiukka tahti, eli noin kaksi yötä per paikka, on myös kovin uuvuttavaa, varsinkin jos välimatkat eri paikkojen välillä ovat pitkiä. Myös kyydin laadulla on väliä. Yleensä kuuden tunnin minibussimatkan jälkeen kun on saapunut mestoille ja löytänyt majapaikan niin välttämättä ensimmäiseksi ei tule mieleen lähteä kiertelemään kävellen kyseistä mestaa ympäri.

Jos haluaa kierrellä esimerkiksi kaupunkia läpi, niin suosittelemme tukemaan paikallista yrittäjää ja ottamaan tuk-tukin tai vastaavan menopelin kuten hevoskärryt alle. Olemme aina ottaneet tunnin kiertoajelun, joka on riittänyt vallan hyvin. Hintaa näille on tullut parisen euroa per ajelu.

Tervetuloa Kambodzaan!




Lyhyillä reissulla aikataulut puskevat vastaan ja aika on rahaa, joten suosittelemme lämpimästi lentämistä pitkien välimatkojen välillä. Lentokone on huomattavasti mukavampi ja nopeampi kulkuväline kuin bussi tai laiva. Esim. Bangkokista Penangille pääsee lentäen noin kahdessa tunnissa. Bussilla kyseiseen matkaan menee 18 tuntia. Mutta jos haluaa hakea reissultaan elämyksiä niin suosittelemme bussimatkaa paikallisbussissa. Se on halpaa ja hidasta. Yleensä bussissa soi karaoke helvetin kovalla ja ilmastointi pureutuu luihin asti, nimimerkillä koko Kambodzan läpi bussilla. Lisäksi liikennekulttuuri, eli hallittu kaaos, voi aiheuttaa heikkosydämisille ylimääräisiä tykytyksiä. On siis parempi vain katsella bussin ikkunasta maisemia, eikä kuskin kaahailua ja formulamaisia ohituksia.

Vaatetuksesta sen verran että reisitaskuhousut ovat lyömättömät. Taskuihin saa tungettua pakolliset tavarat, eli pienen lääkepussin, passikopion, käsidesin, nenäliinoja, kameran, lompakon, passin, kännykän jne. Olisi myös hyvä jos reisitaskuhousuissa on vähintään yksi vetoketjullinen tasku, jolloin sinne voi pistää esimerkiksi lompakon ja passin. Myös pieni olkalaukku on todella kätevä. Sinne saa pistettyä esimerkiksi vesipullon, sateenvarjon sekä pienet ostokset. Eikä selkäkään hikoa samalla tavoin kuin reppua kantaessa.





Suosikit:

- Palawan Filippiineillä, Puerto Princesa ja El Nido. Island hoppingia paratiisisaarilla, upeita maisemia ja lämmin ilmapiiri. Kaikinpuolin aivan mahtava paikka. Näkemistä ja kokemista useiksi viikoiksi.

Snake Island, Honda Bay, Puerto Princesa

- Kep Kambodzassa. Pieni ja kotoisa rannikkokylä, jonne ei ole kovin helppo päästä. Vähän turisteja, ei raha-automaatteja tai pankkeja, yksi kauppa, kivenheitto rannalle ja todella leppoisa tunnelma! Paikka johon voisi jämähtää pidemmäksikin aikaa.



- Phu Quoc Vietnamissa. Vietnamin suurin saari joka muuttuu hiljalleen turistimiljööksi. Erittäin rauhallinen ja leppoisa paikka loppumattomine autiorantoineen ja punasine hiekkateineen. Moottoripyörän vuokraaminen on aivan ehdoton juttu.



- Singapore. Aasian talouden keskus, pieni-suuri kaupunkivaltio. Paikka johon ottaisin työkomennuksen vastaan ilomielin. Aasian standardeilla mitattuna kallis, mutta todellakin käymisen arvoinen paikka.

Marina Bay Sands

Angkorin tempelialue Kambodzassa. Toinen toistaan isompia tempeleitä ja tempelialueita. Seikkailunhaluiset pääsevät kiipeämään käytännössä pystysuoria temppelin portaikkoja ylös aina temppeleiden huipuille saakka jossa odottavat upeat maisemat.



- Kambodza. "Aasian villi länsi". Mainettaan parempi paikka, kannattaa sisällyttää matkasuunnitelmaan.



- Paikalliset ruoat. Makumatkamme on vienyt meidät aina Singaporelaisista Hawker centereistä Saigonin ruokakojuista Kambodzalaisen voimakkaasti mausteita käyttävien keittiöiden kautta Filippiiniläisen keittiön sekä myös Thaimaalaisen ja lopulta Malesialaisen keittiön antimien äärille. Ruoka on hyvää ja halpaa ja suosittelememme kokeilemaan erilaisia ruokia. Erityisesti rannikkokaupungeissa ja saarilla kannattaa syödä tuoreita mereneläviä, kuten grillattuja mustekaloja, rapua ja kalaa. On aivan turha murehtia jos ruokapaikalla ole ollenkaan ruokalistaa tai lista on paikallisella kielellä, sillä sokkotilauksen jälkeen ei voi kuin yllättyä ja yleensä positiivisesti! Joskus sokkotilauksen jälkeen on myös hyvä ettei tiedä mitä lautasella tai kulhossa on. Ylipäätänsä parhaat ruoat ovat olleet Kambodzassa.

Grillattua  mustekalaa

- Natiivit ystävälliset asukkaat. Useat ovat tulleet juttelemaan ja tarinoimaan mukavia, toiset ovat auttaneet meitä matkamme varrella ja suurin osa on ollut muuten vain mukavia. Meistä on otettu kymmeniä valokuvia, meille on vilkutettu ja huudeltu ja jopa juostu perään. Saimme esimerkiksi Filippiineillä rannalla ollessamme paikallisilta ruokaa ja giniä. Vaikka ihmisillä menisi huonosti, niin he jaksavat olla silti iloisia ja ystävällisiä. Tästä meillä länkkäreillä olisi paljon oppimista.

Saigonilaiset nuoret tulivat kuuntelemaan tarinoita Nokiasta ja joulupukista


- Ilmasto ja lämpö. Ei valittamista, on säitä pidellyt.



- Island hopping ja snorklaus. Yksi parhaimmista tavoista viettää talvipäivää. Vene kiitää kohti seuraavaa paratiisisaarta jossa vesi on kristallin kirkasta ja lämmintä. Snorklausvermeet niskaan ja mereen kattelemaan koralleja, meritähtiä ja erivärisiä kaloja...


- Hintataso. Budjettireissaaja pystyy elämään todella halvalla jos vain haluaa. Käytännössä mikään elämiseen tarvittava perusjuttu ei ole kallis, näin länsimaalaisen perspektiivistä katsottuna. Jos on nirso niin sitten rahaa saa varmasti kulumaan. Mitä sitten jos majapaikan suihkusta ei tule lämmintä vettä tai että siellä on pari torakkaa ja geckoa?

- Wi-Fi -yhteys melkein jokaisessa majapaikassa. Yleinen sääntö on, että kaikissa halvimmissa murjuissa ei Wi-Fiä ole, mutta muuten sellainen löytyy suurimmasta osasta majapaikkoja. Jollei Wi-Fi yhteyttä ole huoneessa, niin sitten sellainen löytyy majapaikan aulasta.

- Moottoripyörien vuokraaminen ja ajaminen ympäri mestoja. Moottoripyörä on paras tapa liikkua pienillä paikoilla, kuten esimerkiksi saarilla ja rannikkokaupungeissa. Yleensä näissä paikoissa ei ole kovinkaan paljoa muuta liikennettä, joten sitä ei tarvitse pelätä. Moottoripyörän päivävuokra liikkuu 4-10 euron välillä paikasta riippuen.

Kartanlukutauko Phu Quocilla




Inhokit:

- Bussi-/minibussimatkat. Blogissamme on useita tarinoita helvetillisistä bussimatkoista. Sanotaan näin että ei ole matka eikä mikään jollei matkan jossain vaiheessa kuski pistä karaokevideota pyörimään ja äänet täysille, jollei tule rengasrikkoa, jollei matka kestä vähintään viittä tuntia (vaikka matka on 100-200km välillä), jollei bussi lähde ja ole tunnin tai kaksi myöhässä, jollei ilmastointi puhalla täysillä (jos sellainen on) ja jollei joku oksenna kesken matkaa syliinsä.

- Turistirysät, kuten Pattaya. Näissä paikoissa ei ole mitään aitoa jäljellä. Turisteja turistien perään ja pelkästään turisteille suunnattuja palveluita. Pääosin ruoka on huonoa ja kallista.

- Huijaukset ja kusetukset reissaajia kohtaan. Pyydä kaikesta kuitti ja pistä sovitut hinnat ylös johonkin viralliseen paperiin ja laske aina rahanvaihdossa saamasi rahat. Jollei sinulla ole kuittia maksetusta asiasta, niin olet täysin majapaikan pitäjän yms armoilla. Saattaa olla että seuraavana aamuna hotellihuoneesi hinta on tuplaantunut tai et sitten maksanutkaan sitä edellisenä iltana...

- Kaupustelijat jotka eivät jätä rauhaan. Pääosin turistirysien ongelma. Jos satut edes katsomaan aurinkolaseja kaupustelevaa äijää kohtaan, niin saat hänestä kaverin seuraaviksi useiksi minuuteiksi.

- Ruoka Filippiineillä. Ei vain toiminut. Pääosa paikallisesta ruoasta ei maistunut meille kummallekaan. Tästä syystä oli pakko tukeutua kiinalaiseen pikaruokaan...

- Liian agressiiviset myyjät joiden kanssa ei voi edes tingata. Pääosin turistirysien ongelma. Jos satut menemään esimerkiksi paitoja myyvään kojuun niin sieltähän ei sitten lähdetäkkään helpolla ulos. Jossain paikoissa sinut tullaan käytännössä vetämään takaisin kojuun sisään jatkamaan tinkausta.

- Turistihinnat. Olet turisti niin maksat lisähintaa. Tietyn tyylisissä kaupoissa eli bazaareissa, kojuissa, toreilla yms et välttämättä löydä hintalappuja mistään, eli myyjä saa heittää turistihintansa tiskiin. Siinä on tilanne jossa olet omien tinkaustaitojesi varassa.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Pangkor

Sijainti: Pangkor Island, Malesia
Yliopistomme kv-toimisto takavarikoi passimme opiskelijaviisumin myöntämistä varten, joten olimme passittomia eikä meillä ollut asiaa Malesian rajojen ulkopuolelle. Tästä johtuen päätimme harrastaa kotimaan matkailua ja kohteeksemme otimme Penangin eteläpuolella sijaitsevan Pangkorin saaren. Pangkoriin päästäksemme otimme mantereen puolelta Butterworthista lähtevän bussikyydin, joka vei meidät Lumutin rannikkokaupunkiin. Bussiliput ostimme yliopistomme matkatoimistosta vähän alle viiden euron hintaan per menolippu.

Kalastajakylää
Matkaseurueemme, kuuden hengen suomalainen poikaporukka, lähti viettämään pidennettyä viikonloppua perjantaina 2.3. J jäi pitämään Penangin asuntoa pystyssä. Matkalle liittyi myös herra JM, joka saapui Suomen pakkasista Malesian lämpöön. Seurueemme piti mennä Penangista mantereen puolelle Butterworthiin, josta bussi lähtisi kohti Lumutia. Matkatoimistomme antoi vinkiksi että pari tuntia riittäisi siirtymiseen asunnoiltamme Butterworthin puolelle. Ensiksi odottelimme Penangin lauttaterminaaliin menevää bussia parikymmentä minuuttia. Lauttaterminaalissa missasimme juuri lähteneen lautan ja seuraava lautta ei ottanut matkustajia ollenkaan kyytiin, mutta pääsimme lopulta kolmanteen lauttaan ja saavuimme Butterworthin puolelle tasan klo 11, samaan aikaan kun bussimme piti lähteä. Pienen sprintin jälkeen saavuimme bussillemme joka odotti meitä kiltisti, ehkäpä johtuen siitä että herra T soitti bussifirmalle ja sanoi että myöhästymme. Lähdimme lopulta viisi minuuttia aikataulusta jäljessä, aijaijai. Menomatka Lumutiin kesti noin viisi tuntia, sillä bussi kierteli kaikkien lähikylien kautta. Lumutissa kävelimme bussiasemalta lauttaterminaaliin ja ostimme meno-paluu lauttatiketit Pangkoriin hintaan 10RM, eli 2,5 euroa.

Saaren ns. kakkosranta
 

Lauttamatka Pangkoriin ei kestänyt kuin vajaan tunnin. Seuraava etappi oli ottaa taksikyyti saaren länsirannikolle kohti halpoja majoituksia ja tässä vaiheessa matkaseurueeseemme liittyi kaksi argentiinalaista tyttöä. Vaaleanpunainen minibussi pujotteli saaren serpentiiniteitä kohti länsirannikkoa ja jätti meidät sateisen kadun varrelle. Majapaikka löytyi suht helpolla ja saimme kaksi vastakkaista bungalowia, joihin kahdeksan hengen porukkamme jakautui. Hintaa yhdellä bungalowilla oli 80RM yöltä, eli 20 euroa. Tuona iltana vietimme perinteistä suomalaista juhannusta sateen keskellä, grilli vain puuttui.


Seuraavana päivänä jouduimme vaihtamaan majapaikkaa ja uusi majoitus löytyi melkeinpä vierestä. Hinta oli taas tuttu 80RM yöltä. Seuraavat päivät kuluivat käytännössä rannalla makoillen ja keväisistä päivistä nauttien. Pangkorin länsipuolen rannat eivät olleet kovin hyviä, sillä ne syvenivät nopeasti ja vedessä oli paljon roskia ja puiden yms lehtiä ja härpäkkeitä. Rannalla vesi oli myös sakeaa, joten snorklaaminen ei onnistunut. Saarella oli meneillään matala sesonki, joten turisteja oli vähän. Törmäsimme saarella vapaaehtoistyötä tekevään seurueeseen, joka koostui pääosin suomalaisista tytöistä. Istuimme iltaa tämän seurueen kanssa ja seurassamme oli myös pari kuuroa poikaa.

Pangkorin itäpuolen kalastajakylää
Hornbill lintu
Malesian valtio on halunnut nostaa Pangkorin yhdeksi Malesian parhaimmista rantakohteista, aina Langkawin ja Tiomanin saarten rinnalle. Saarelle on tehty myös suuria investointeja, joka näkyy muun muassa päällystetyissä teissä ja lauttaliikenteen sujuvuutena. Saaren suurin elinkeino on kuitenkin kalastus. Lauttamatkamme aikana saimme ihastella loppumatonta kalastajakylää, joka oli levittäytyny saaren itäpuolelle. Pangkor tarjoaa tällä hetkellä rauhallisen miljöön ja paikasta huokuu pikkumaisuus. Saarella ei kuitenkaan ole mitään muuta tekemistä kuin rannalla makoilu, sillä moottoripyörällä saaren kiertää hetkessä. Ei siinä että rannalla makoilussa olisi mitään vikaa näin maaliskuisena kevätpäivänä ;) Kuitenkin aurinko paistoi kiitettävän paljon ja matkaseurueemme vaaleimmat saivat rantapäivän jälkeen katsella punaista ihoaan. Paratiisisaareksi Pangkoria ei voi sanoa, varsinkaan sen jälkeen kun on käynyt Filippiineillä Palawanin saarella. Mutta yritys on hyvä ja pisteitä tulee pisteitä saaren pikkumaisuudesta jossa kaikki on kaikkea lähellä ja miinusta ruoasta joka oli joko liian kallista tai huonoa.


Lähdimme paluumatkalle maanantaina 5.3 viiden hengen voimin. Herra T oli jo jättänyt seurueemme sunnuntaina. Paluumatkamme Penangille sujui kokemuksen syvällä rintaäänellä, tosin jouduimme Lumutissa odottamaan bussin lähtemistä usean tunnin verran. Penangille päästyämme kävimme pyörähtämässä tutussa Little Indiassa, jossa nautimme Tandoorin kanat naan-leipineen. Penangille on jostain syystä mukava palata rähjäisten reissujen jälkeen. Tää alkaa tuntumaan jo kodilta.


torstai 15. maaliskuuta 2012

Asuntomme Penangilla

Sijainti: Penang, Malesia
Pähkäilimme jonkin aikaan kahden eri kämppävaihtoehdon välillä: Sunnyville vs. E-Park. Lopulta valinta oli helppo sillä voiton vie ylivoimaisesti Sunnyville ;) Verrattuna E-Parkkiin niin meiltä löytyy Salen kokoinen kauppa sekä ravintola. Sunny Cafea pyörittää vietnamilainen pariskunta, joka loihtii reilulla eurolla muun muassa erilaisia riisi- sekä nuudelimättöjä lautaselle sekä puolella eurolla erilaisia tuorepuristettuja mehuja! E-parkin asukkaat joutuvat päiväsaikaan etsimään lounastaan porttiensa ulkopuolelta.

Talot A & B

Sunnyvillessä on myös iso uima-allas, joka on auki aina aamunkoitosta illan pimeimpiin tunteihin. Aurinko paistaa altaalle noin kello 17 asti. Sunnyvillestä löytyy myös sauna, porealtaita ja vesiliukumäki, mutta nämä ovat olleet poissa käytöstä jo vuosien ajan. Myös punttisali löytyy, mutta se on kämänen. Yleisesti ottaen myös asunnot ovat Sunnyvillen puolella paremmassa kunnossa kuin E-Parkissa. Ainakin siis ne asunnot joita Wendy välittää.

Sunnyvillen uima-allas

Olohuone

E-Parkissa on parempi punttisali ja paremmat urheilumahdollisuudet kuin Sunnyvillessä, sillä siellä on koris-, sulkkis- yms. kenttiä. Lisäksi E-Park sijaitsee lähempänä Cafe Hola ravintolaa (eli toisinsanoen hieman pitempi matka yliopistolle kuin Sunnyvillestä), jossa on hyvä käydä iltapalalla, sillä kyseinen paikka on auki noin klo 17 - 01. Tarjolla on intialainen, kiinalainen ja malesialainen ruokakoju ja näistä saa ruokaa reilun euron hintaan. Lisäksi Holan porttien edestä saa purilaisia ja nuudeleita. E-Parkin haittapuoliksi voidaan nähdä sen vieressä kulkeva rantaväylä, josta kantautuu liikenteen melua sekä myös aivan vieressä oleva moskeija, josta päivän ensimmäiset rukoushuudot tärähtävät eetteriin aamu kuuden pintaan.

Kiersimme asunnonvälittäjämme Wendyn kanssa kolmessa eri asunnossa, joista kaksi sijaitsi Sunnyvillessä ja yksi E-Parkissa. Parhaasta kämpästä ei ollut epäselvyyttä, sillä tarjolla oli 2007 rempattu kämppä Sunnyvillen C-talosta. Asuntomme on kooltaan 112 neliötä, joka pitää sisällään kolme makuuhuonetta, keittiön, olohuoneen, kaksi kylpyhuonetta sekä kaksi parveketta. Asunto sijaitsee yhdeksännessä kerroksessa ja näkymät ovat suoraan sisäpihan uima-altaalle sekä Penang bridge sillalle. Tämä asunto on myös kulmakämppä, joten seinänaapureita on vain yhden seinän takana.

Näkymä parvekkeelta päivällä

Näkymä parvekkeelta yöllä

Master bedroom

Asuntomme vuokra on 1600RM/kk eli 400 euroa joka menee puoliksi. Lisäksi maksettavaksemme tulee sähkö-, vesi- sekä nettilaskut. J:n kanssa otimme kummatkin mokkulat, sillä emme halunneet sitoutua 12kk laajakaistasopimuksiin. Itsellä on mokkula rajattomalla käytöllä ja huimalla 512kbps nopeudella hintaan 48RM kuussa, eli 12 euroa. Kaista riittää jopa skypettelyyn.

Vinkkejä Sunnyvilleen muuttavalle:
- Kämpästä löytyy pyykinpesukone.
- Vettä saa C-talossa sijaitsevasta vesiautomaatista ja 5,5 litran kanisterin saa täyteen työntämällä 90 malesian senttiä koneeseen. Kone ottaa vastaan siis vain kolikoita, joten kannattaa hamstrata kolikoita kämpille.
- Postit tulevat hissien luona oleviin postiluukkuihin ja laskut pitää käydä maksamassa käteisellä yliopiston postitalolla.
- Wendyn kautta saa tilattua siivoojan, joka siivoaa kämppää kolmen tunnin ajan hintaan 50RM.
- Sunny Cafen ruoka on hyvää ja sieltä saa valita syökö valmiista noutopöydästä vai tilaako ruokansa listalta.
- Moottoripyörän saa vuokrattua läheiseltä korjaamolta hintaan 200RM/kk. Moottoripyörää kannattaa kysellä Sunnyvillen portilla töissä olevilta jätkiltä, niin he neuvovat paikan johon mennä.

W:n kuvat asunnosta

J:n kuvat asunnosta