Penang - saapuminen kotisaarelle

7.1.2012 saavuimme lentäen Bangkokista Penangin kansainväliselle lentokentälle ja muuttomme päätepisteeseen, kotisaarellemme Penangille. Kentällä vaihdoimme bahtit ringiitteihin ja ostimme taksilipun keskustaan lentokenttätaksin myyntipisteestä. Lippu maksoi 44,70 ringiittiä eli noin 10,50e. Taksikuskille annoimme osoitteeksi Chulia streetin, jolla olisi budjettimajoituksia. Lebuh Chulia sijaitsi George Townin ytimessä ja oli lähellä esimerkiksi Little Indiaa ja muita alueita.

Olimme päätyneet lentoon Bangkokista Penangille, koska roadtrippimme oli ollut sen verran hc-tasoa, ettemme pystyneet kuvittelemaan, millaista olisi jatkaa sitä tässä vaiheessa Penangille saakka. Tulemme myös 12.1 matkustamaan yöbussilla Penangilta Singaporeen, joka toivottavasti on vain luvattu 10h-veto, mutta tosiaan Malesialaisen bussiyhtiön luksusbussilla ja hyvillä teillä. Penangilla siis viivymme ainoastaan viisi yötä, jonka jälkeen lähdemme kiertelemään Filippiinien saaria ilmasta käsin. Varasimme yöbussin, joka lähtee 12.1 21:30 ja saapuu 7-8 välillä Singaporeen, rajamuodollisuuksien kestäessä alle tunnin. Meidän lentomme Singaporesta, Changin kentältä lähtee klo 10 aikaa, joten saa nähdä ehditäänkö lennolle, joten täytyy luottaa hyvään onneen, jota pakkasimme reilusti mukaan Tampereelta.

Penangille saapuminen on muuton, joka on kestänyt vajaan kuukauden, päätepiste. Vihdoin saa rinkat tyhjennettyä ja ostettua muutakin kuin mitä on rinkkoihin mahtunut. Tästä alkaa varsinainen elämä ja kiertolaisuus loppuu osin. Toisaalta on hienoa olettaa asioita ennalta, jolloin saa nähdä pettyykö tulevaan elämään vai ei. Itse oletan, että pidän kotisaaresta enemmän kuin luulen pitäväni. Tämä johtuu siitä, että lähdin Suomesta ilman suurempaa omaisuutta, ilman valmiita ajatuksia ja vailla päämäärää.

Yövyimme kaikki viisi yötä guest housessa, josta saimme huoneen kahdella sängyllä, ilmastoinnilla, kylpyhuoneella ja televisiolla hintaan 90 ringiittiä yöltä, eli noin 21,5e/yö. Majoituksen hommasimme kiertelemällä eri guest houseja ja hotelleja. Useimmissa halpamajoituksissa oli vain double-huoneita yhdellä sängyllä tai sitten yleinen kylpyhuone ja wc. Hotelleissa taas hinta nousi helposti 180 ringiittiin yöltä eli noin 43 euroon. Kävimme läpi myös 40-50 ringiitin majoituksia, joissa oli esim. kaksi patjaa hyvin likaisella lattialla maatasolla ja jotka haisivat hyvin voimakkaasti. Tiesimme, että joudumme viettämään aikaa myös huoneessa, joten halusimme sellaisen, jossa pystyy olemaan pitkiä aikoja. 

Ensimmäinen kosketuksemme Penangin kehuttuun ruokakulttuuriin ja maailmanperintökeskustaan George Townissa oli aika surkea suoritus. Menimme illalla ensimmäisille kojuille ja ostimme jotain mielenkiintoisen oloista ruokaa, joka oli oikeasti hieman kuvottavaa syötävää eikä asiaa helpottanut se, että olimme juuri toipuneet Kambodzasta hankituista vatsataudeista. Onneksi aidosti mielenkiintoisia ruokia tuli nopeasti eteen muualla. Myös seuraava peliliike, ostaa kadulta burgerit oli huono veto. Jatkossa pitänee kartoittaa myöhään auki olevat ruokapaikat ajoissa, koska tarjolla ei ollut enää ravintoloita tai isompia ruokakojuja yhdeksän-kymmenen jälkeen. Seuraavana päivänä nukuimme pitkään, joten lähdimme tutustumaan George Towniin ja söimme vihdoin hyvät ensimmäiset ruoat Penangilla, tarkalleen ottaen Little Indiassa.

Olimme vuodenvaihteen tietämillä kyselleet sähköpostitse, että saammeko asuntoa Sunnyvillestä. Asunnonvälittäjänä toimi Wendy, jota moni oli suositellut. Ensimmäiseen sähköpostiin välittäjämme vastasi vuorokauden sisään, mutta seuraavaan mailiin ei ollenkaan. Kolmannen sähköpostin laitoin hänelle 8.1, kun alkoi aikataulut jo kuumotella. Ilman puhelinnumeroa oli hankala hoitaa asunnonjärjestelyjä. Pysyvän asunnon odottelu oli rasittavaa, koska itse halusin purkaa rinkasta yli 1/3 pois ennen Filippiinejä, koska olin muuttokiireessä pakannut 'jotain vaan' mukaan. Lopulta Wendy vastasi ja saimme numeron johon soittaa. Hänen maili ja numero on hyvä tietää, jos haluaa asunnon Sunnyvillestä tai E-parkista. Sovimme tapaamisen seuraavalle päivälle.

Asuntonäyttö sujui oletettua paremmin. Olimme tapojemme mukaisesti ajoissa Sunnyvillen porteilla, jossa vartija, jolla valta oli kilahtanut päähän, mesosi siihen malliin, että jäimme odottelemaan Wendyä vartijakopin penkille. Lopulta, aivan kuten molemmat olimme ajatelleet, Wendy kurvasi pienellä autollaan parkkipaikalle, kovasti kättään heiluttaen. Olimme kuvitelleet muutenkin Wendyn juuri sellaisen tapaiseksi kuin hän olikin, pieneksi mutta kovaksi höpöttämään kaikkea, jne. Eloisan Wendyn mukana oli uusiseelantilainen professori, joka etsi myös asuntoa. Katsoimme Sunnyvillestä kaksi asuntoa. Ensimmäinen oli 19. kerroksen suhteellisen hyvä asunto, 1500RM/kk ja toinen 11. kerroksen todella hyvässä kunnossa oleva asunto, 1700RM/kk, josta saimme heti kättelyssä jo satasen tiputettua hintaa. 1600RM on alle 400e, joka ei ole kahdelta hengeltä paljoa. Jo tässä vaiheessa valitsimme tämän, jossa oli esim. uudet lattiat, keittiö- ja vesikalusteet sekä todella hienot näkymät 13,5km pitkälle Penang Bridgelle ja merelle sekä uima-altaalle. 

Kuva on tosin asuntoon mentäessä käytävältä:

Sunnyvillestä on lyhyt kävelymatka USM:n porteille:

Wendyn kanssa sovimme, että saamme asunnon 1.2, jolloin vuokra-aikamme on tasan viisi kuukautta, jolloin säästämme kuukauden tai puolen kuukauden vuokran. Maksoimme tavaroita vietäessä 500RM ’panttimaksun’ ja allekirjoitimme jonkin paperin siitä. Kun tulemme seuraavan kerran Penangille 1.2, niin maksamme kuukauden vuokran 1600RM, kuukauden vuokran vakuutena 1600RM, välityspalkkiot n. 850RM sekä kaikenlaista käyttömaksua noin 550RM. Käyttömaksu oli hieman epäselvä asia, että maksetaanko se vain kerran tms. Vuokranantajinamme on pariskunta, jotka vaikuttivat ihan kunnollisilta, joten saa nähdä miten hoituvat asiat, kun vettä ei tule tai parvekkeelta jää kaide käteen, kun nojailee.

Wendy ehdotti, että majoittaisi meidät yöksi, kun lentomme 1.2 saapuu noin 0:20 aikaan Penangille. Selitimme, että olemme tottuneet lentokenttäelämään ja päiväkausien matkustamiseen ja yövymme 31.1 – 1.2 välisen yön Penangin kentällä, joka on tosin aika pieni ja joudumme pois kv-alueelta. Aamulla laitamme Wendylle viestiä ja hän hakee tai hoitaa kuskin meille klo 9-11 aikaan, jolloin saamme  myös vuokrasopimukset allekirjoitettua. Lisäksi Wendy lupasi viedä meidät ostoksille ja tulla näyttämään arkisten asioiden hoitoon liittyviä seikkoja. Itse mietin avaanko pankkitilin tai puhelinliittymän Malesiaan vai pärjäänkö pre-paideilla ja suomalaisilla pankkitileillä sekä luottokorteilla. Malesiassa tuntuu olevan 1500RM eli noin 370e nostoraja automaateissa, joten aina nostettaessa tulee ainakin Nordealta 2e + 2,5% nostosummasta palkkiota plus paikalliset palkkiot, jolloin pienten summien nostokustannukset kohoavat tuntuvasti. Paikalliset palkkiot vaihtelivat yleensä 3-6 us-dollarin välillä nostokerroittain. Lisäksi tulee huomioida, että Vietnamissa nostoraja oli hurjat 80e.

11.1 illalla lopulta otimme taksin bussiasemalle, josta bussi lähti tutulla tavalla noin 30 min. myöhässä. Kyseinen bussi oli ’5 tähden’ yöbussi, jossa oli 3 penkkiä per rivi. Penkit sai makuuasentoon ja oli viihdekeskusta ja ilmastointi tietenkin täysillä, ps. kannattaa lainata se lentoyhtiön peitto, joka on luultavammin tarjolla mannertenvälisillä lennoilla. Vessaa kyseisissä luksus-busseissa ei tunnu olevan ja enemmän kuumottelimme, kun kuulimme, että ”ekspres bas” ei pysähdy edes vessatauoille, mutta lopulta se pysähtyi kolme kertaa 9-10 tunnin matkalla Penangilta Singaporeen plus rajamuodollisuudet ja hämärät tavaroiden keräilyt motarin varrelta. Taukopysähdykset eivät olleet edes perinteisiä puskareissuja. Kyyti maksoi 80RM eli noin 20e ja päivisin sen olisi saanut jopa 40-60RM hintaan. Matka Singaporeen ei ollut kauhean paha, koska kerrankin ei polvet olleet penkin välissä koko matkaa eikä jalat edes puutuneet. Toisaalta se oli turhan pitkä matka ja itse voisin mieluummin matkustaa Kuala Lumpuriin asti bussilla sen nelisen tuntia mieluummin kuin istua kymmentä tuntia bussissa, kun matkaakin oli sen n. 750km. 

Kaiken kaikkiaan Penangin visiitti oli onnistunut. Saimme paremman asunnon mitä olimme hakemassa. Tämän vuoksi itse sain purkaa rinkasta noin 7 kiloa tavaraa pois, jotta voin hankkia tilalle kaikkea oleellista mitä tulee tarvitsemaan tai sitten ei tule. Varsinkin Filippiineiltä tuo hankintojen tekeminen onnistuu edullisesti. Lisäksi on inhimillisempää kantaa kevyehköä rinkkaa ja matkanteko on mukavaa.

Penangin todella komee lippu:

Penangin monimuotoisuus ja läpinäkyvyys on hieno asia:

J:n kuvat Penangilta

W:n kuvat Penangilta