Kep

Matkamme Kambodzaan ja Kepiin alkoi Phu Quocin satamasta, jossa nousimme puolityhjään laivaan, joka vei meidät Vietnamiin Ha Tien kaupunkiin, joka sijaitsee muutamien kilometrien päässä Kambodzan rajalta. Olimme puoliltapäivin Ha Tienissä ja satamasta menimme mopopoikien kyydillä kaupungin keskustaan, jossa söimme lounaan. Lounasseuraksi istui paikallinen "virallinen" matkatoimiston mies, jolta lopulta neuvottelimme kyydin Kambodzaan ja Kepin kaupunkiin 150 000 dongin hintaan per pää, eli noin kuudella eurolla. Kyseinen kaveri hankki toisen mopopojan ja lähdimme mopoilla kohti Prek Chak/Xa Xian rajanylityspaikkaa. Kaveri opasti meitä rajanylityksessä ja näytti aina seuraavan kopin, johon tuli mennä. Kambodzaan päästäksemme täytimme noin neljä eri lappusta omilla tiedoillamme sekä näytimme rokotuskorttimme viranomaiselle. Rokotuskorttien pyytäminen tuli täytenä yllätyksenä, mutta onneksi meillä oli valokopiot olemassa. Jollei kortteja olisi ollut niin rahalla olisi tottakai selvinnyt. Kuukauden voimassa oleva viisumi Kambodzaan maksoi 22 us-taalaa. Rajamuodollisuudet menivät todella nopeasti, eikä minnekkään tarvinnut jonottaa kovin kauaa. Näin olimme jättäneet Vietnamin taaksemme ja saapuneet Kambodzaan.

Tervetuloa Kambodzaan!

Kambodzan puolella meitä odotti henkilöauto, jonka kyytiin pistimme rinkkamme. Odotimme lisäksi paria ranskalaista tyyppiä ja kun he saapuivat niin lähdimme kohti Keppiä. Kep on todella pieni ja idyllinen "kaupunki". Kyseissä kaupungissa ei ollut pankkiautomaattia tai pankkeja ja kauppojakin oli vain pari. Käytännössä Kep koostui yhdestä aukiosta, jonka ympärillä oli muutamia guest houseja, ruokapaikkoja ja riippumattobungalowta. Näiden lisäksi tarjolla oli yksi pieni ranta, joka oli kivenheiton päässä keskusaukiolta.

Tämä kuva kiteyttää sen mitä Kep on

Majoituksen hankimme "sisäänheittäjän" avulla, eli kun astuimme autosta ulos niin poika tarjosi meille majapaikkaa 10 us-taalan hintaan per yö. Menimme katsomaan kyseisen luukun ja otimme sen. Kyseinen guest house sijaitsi aivan "keskustassa". Olimme Kepissa kaksi yötä, vaikka meidän piti olla vain yö. Kep oli todella viihtyisä ja rauhallinen paikka, jossa olisi voinut olla pidempäänkin. Kun lähdimme majoituksestamme pois niin yhden yön hinta olikin kivunnut 15 us-taalaan. Noin 20 minuutin mittaisten neuvotteluiden jälkeen hinta tippui 25:n dollariin, jolloin piti neuvotella vielä tiukemmin. Lopulta molemminpuolisten painostusten ansiosta hinta tippui takaisin sovittuun 10 us-taalaan per yö, eli hintaa tuli kahdelta yöltä yhteensä 20 us-taalaa. Kyseessä oli ensimmäinen huijausyritys, joka sattui kohdallemme. Tästä opimme sen, että aina kun ottaa hotellihuoneen niin kyseinen sovittu summa kannattaa kirjoittaa siihen viralliseen lappuseen, jonka itse (tai vastaanottoihminen) täyttää. Näin siis kannattaa toimia, jollei tarvitse maksaa huonetta etukäteen.

Grillattua mustekalaa

Kepissä vuokrasimme toisena päivänä satakuutioiset kaksipyöräiset menopelit, joiden avulla pääsimme tutustumaan Kepin seutuun ja upeisiin maisemiin. Tiet olivat päällystettyjä ja suhteellisen hyväkuntoisia. Ainut miinus on se, että teiden asfalttiosuus on kapea, juuri sen verta että kaksi raskasta ajoneuvoa mahtuvat toistensa ohi. Kaksipyöräisten on välillä parempi kynteä punahiekkaista piennarta pitkin, varsinkin sillon kun rekan tai bussin äänitorvi huutaa takana. Kepissä ja sen seudulla on paljon vanhoja ranskalaisia huviloita joista suurin osa on hylättyjä ja rapistuneita. Ranskan vallan ajoilta on jäänyt myös huikeita muureja ja portteja jotka ovat ennen suojelleet huviloita. Käytännössä kaikkien rantatonttien ympärillä on muurit, vaikka muurien sisällä ei olekkaan enään mitään elämää.

Hylätty huvila

Vanhin sisaruksista hoiti  tankkausbisneksiä ja muut katselivat vierestä

Kun käy Kepissä, niin pitää ehdottomasti mennä paikalliseen crab-markettiin, josta saa tuoretta rapua lautaselle. Siihen kun ottaa vielä lisukkeeksi paikallista kuuluisaa vihreää pippuria, samaa pippuria joita ranskalaiset ravintolat käyttävät, niin avot! Kepin pikkumaisuutta kuvaa hyvin se, että noin parin sadan metrin päässä ns. keskusaukiosta vilistelee apinoita ympäriinsä. Kaverit olivat tosin tottuneet ihmisiin ja posettivat hyvin valokuvia varten. Kuten Phu Quocin kohdalla olisi todella mielenkiintoista nähdä kuinka Kep tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana. Myös Keppiin on nousemassa useita uusia isoja hotelleja ja keskustaa laajennetaan rantaviivan mukaisesti. Turisteja oli kourallinen, mutta sekin tulee ajan myötä muuttumaan. Tänne halutaan tulla ehdottomasti joskus uudestaan!

Tuoretta rapua tarjoiltuna kuuluisan paikallisen viherpippurikastikkeen kanssa

Sukulainen

W:n kuvat Kepistä

J:n kuvat Kepistä