Paluumatka kohti Suomea

Paluumatka on alkanut hahmottua tämän viikon aikana. Koko paluumatkan raamit rakentuvat kahden päivämäärän ympärille, 15.7 sekä 30.7, sillä 15.7 herra JR lentää Hanoista, Vietnamista kohti Suomea ja 30.7 herra JM lentää Pekingistä, Kiinasta kohti Suomea. Luonnollista on, että olemme päivää tai paria ennen noita lentoja ko. paikoissa.

Paluumatkan matkustustahti tulee olemaan noin pari yötä per paikka aina Kiinaan saakka ja Kiinassa parista yöstä neljään yöhön, riippuen paikasta. Siirtymisissä pyritään käyttämään aina joko yöjunaa tai yöbussia, yöjunan ollessa ykkösvaihtoehto. Yömatkustamisen suhteen pitää olla skarppina, sillä yleensä liput yöjuniin ja -busseihin saatetaan myydä loppuun useita päiviä ennen kuin kyyti lähtee. Tämä asettaa haasteita paluumatkaa ajatellen ja näin ollen olemme jättäneet muutamia päiviä pelivaraa reissusuunnitelmamme etapeille ja voimme tehdä aina peliliikkeitä kesken paluumatkan. Jos joku paikka on surkea niin voimme siirtyä saman päivän aikana kohti seuraavaa tai jos joku paikka on aivan mahtava, niin voimme viettää siellä ylimääräisen päivän.

Ensimmäiset pari paikkaa ovat jo lyöty lukkoon, sillä ensimmäinen lento Penangilta on vanhaan tuttuun Kuala Lumpuriin huomenna lauantaina 30.6. Majoitumme KL:ssä Chinatowniin ja viivymme siellä kaksi yötä. Maanantaina meillä lähtee lento kohti Kambodzan pääkaupunkia Phnom Penhiä (aikasempi blogiteksti), jonne itse palaan puolen vuoden tauon jälkeen. Phnom Penhissä vietämme pari päivää ja lähdemme yöbussilla kohti Saigonia, eli Etelä-Vietnamia. Saigonin kohdalla on sama tilanna kuin Phnom Penhin, sillä palaan sinne reilun puolen vuoden tauon jälkeen (aikaisempi blogiteksti). Phnom Penhin lentokentältä joudumme ostamaan viisumit mutta Vietnamiin emme tarvitse viisumeita, vaan saamme 15 päivän leiman passiimme. Kyseinen aika riittää hyvin tähän reissuun.

Sitten alkaa epämääräinen osuus, sillä kaikki riippuu yöjunista. Mutta yksi asia on varma, lähdemme Saigonista rannikkoa pitkin kohti pohjoista käyttäen yöjunia. Jollei yöjunia ole tarjolla niin käytämme busseja. Lyhyissä siirtymisissä käytämme joko junia tai busseja.

Saigonin jälkeen ensimmäinen pysäkki on Nha Trang, josta jatkamme matkaa kohti Hoi Ania. Jos haluamme käydä Hoi Anissa niin jäämme junasta pois Da Nangissa ja ottamaan sieltä bussin Hoi Aniin. Emme vietä yhtään ylimääräistä hetkeä Da Nangissa, sillä vaihtarikaverit haukkuivat kyseisen paikan maanrakoon. Jos päätämme jättää Hoi Anin välistä niin jatkamme junalla suoraan Hueen. Huesta matka jatkuu luultavimmin suoraan Hanoihin tai Ha Longiin. Tarkoituksenamme on käydä katsomassa kuuluisa Ha Long Bay. Saavumme Hanoihin joko 13. tai 14. päivä ja herra JR lentää Suomeen 15.7.

Joudumme menemään ilmateitse Hong Kongiin, sillä Kiinan viisumin saaminen on erittäin vaikeaa Vietnamista. Kyseinen lento Hanoista Hong Kongiin on todella kallis, noin 200 euroa, mutta joudumme ottamaan sen. Emme osta lentoa vielä, sillä ikinä ei tiedä mitä Vietnamissa voi tapahtua, mutta olemme suunnitelleen ostavamme lennon paluumatkan aikana ja lentävämme joko 15. tai 16. päivä. Luotamme siihen, että saamme Kiinan viisumin Hong Kongista ja olemme valmiit ottamaan viisumille pikakäsittelyn, jotta saamme sen päivässä. Näin ollen meidän ei tarvitse viipyä kalliissa Hong Kongissa kuin yön tai kaksi ja Hong Kongin jälkeen pääsemme jatkamaan matkaa kohti Macauta, jonka jälkeen menemme näiden kahden kaupungin pohjoispuolella olevaan Guangzhouhun. Hong Kongiin emme tarvitse viisumia, kuten emme myöskään Macauhun. Kiinan viisumi on koko paluumatkan ongelmallisin.

Guangzhousta jatkamme junalla Shanghaihin. Matka tulee kestämään vajaan vuorokauden. Shanghaista jatkamme kohti Pekingiä ja jos aikaa on niin pysähdymme Tianjinissa. Tarkoituksenamme on olla Pekingissä viimeistään 28.7, sillä herra JM:llä lähtee lento Suomeen heti 30.7 päivän aamusta.

Jatkamme kahdestaan herra JP:n kanssa matkaa Pekingistä kohti Mongoliaa ja Ulan Batoria luultavimmin 30.6 tai 31.6. Ostamme Mongoliaan viisumit rajalta ja vietämme Mongoliassa joitan päiviä, kuitenkin alle viikon. Seuraava etappimme on Venäjä ja Siperia, tarkemmin sanottuna Irkutsk, joka sijaitsee Baikaljärven rannalla. Meillä on jo Venäjän viisumit passeissamme, joten se asia on hoidettu alta pois. Emme ole suunnitelleen Venäjän etappia vielä kovinkaan tarkasti, mutta vietämme noin kolme viikkoa Venäjällä ja pysähdymme ja olemme yötä suurimmissa kaupungeissa, ehkäpä noin neljässä, junamatkamme aikana. Suomeen palaamme elokuun loppuun mennessä ja tuolloin Vainikkalassa odottaa puulämmitteinen sauna järven rannalla.

Tässä on vielä linkki reissukarttaan, josta näkyy paluumatkan suunnitellut paikat keltaisilla väreillä.

Hyvästi Penang ja Malesia

Entäs sitten paluumatka, onko sellaista tiedossa? Taksilla, veneellä vai kuumailmapallolla?

Pitkin vuotta 2011 olemme W:n kanssa pohtineet myös luultavimmin tapahtuvaa paluumatkaa. Paluu tapahtuu heinäkuun alusta alkaen ja kestää määrittelemättömän ajanjakson. Tarkoitus on toki palata syksyksi takaisin elämään tasaisen harmaata elämää Tampereelle. Suunnitelmat ovat avoimet, koska ne voivat muuttua ja tulevat muuttumaan, mutta paluumatkan raamit ovat tiedossa. Tällöin voi lasketella menemään kohti Suomen alkavaa syksyä ja sateisen synkeää ilmanalaa. Vuodenaika on paluumatkalla sekä etu että taakka. Talvella Siperia ei houkuttelisi niin paljoa, mutta kesällä esimerkiksi matkan varrella oleva Laos olisi varmasti hyvin erikoinen kokemus, kun esimerkiksi tiestö ei ole kunnossa. Myös Vietnam ja Kiinan alueet ovat poikkeuksellisen sateisia silloin, jolloin kulku vaikeutuu, taudit leviävät ja voi tulla hieman kuuma kantaa selässä 70 litran rinkkoja kaikkialle. Voi aavistaa, ettei silloin haittaa ollenkaan, vaikkei näe televisiosta olympialaisia tai muitakaan yleisurheiluja!

Ajattelimme W:n kanssa lentää mahdollisesti Vietnamiin, Kambodzaan tai Laosiin, johon vuodenvaihteen roadtrippi oli ulottunut ja jatkaa kierros kotiin. Tosin, jos edullisia lentoja ilmaantuu, niin voihan sitä vaikka Sri Lankalla tai muualla käydä lepäilemässä ennen paluumatkaa. Vietnamin rannikolla kulkee junarata, joka ulottuu lopulta aina Suomeen asti. Rataa pitkin ajattelimme valutella ratapölkky kerrallaan kohti Hanoita. Kyseisen matkan varrella ovat muun muassa Da Nang sekä Hue ja näiden lisäksi Hanoin itäpuolella sijaitsee Unescon maailmanperintöluettelossa oleva Ha Long Bay. Laoksen sijaitessa hieman hankalassa paikassa, pohdimme vaihtoehtoja Laoksen vierailulle, esimerkiksi Si Phan Donin ja "4000 Islands"  -paikkeille tai reppureissaajien paratiisiin/helvettiin Vang Viengin lähettyville ja sieltä palaisimme takaisin Vietnamiin junaradalle vaikka perinteisesti bussin katolla nauttien junglebusinessta parhaimmillaan.

Ennen Kiinaa olisi erilaisia asuinkeskittymiä, joissa ajattelimme käydä. Ensimmäisenä olisi Macao, jossa pitää poiketa edes yhdessä kaikista 33 kasinosta, jotka saavat Las Vegasin näyttämään vaatimattomalta rahavirroiltaan. Osan tästä virrasta kotiinpäin vietynä on sitten hieno jatkaa matkaa. Mahdollisesti voidaan vesitse tai ilmateitse siirtyä Taipeihin Taiwaniin hetkeksi hengähtämään ja löytämään mielenrauha uudelleen. Taiwanista voisi siirtyä jälleen mantereen puolelle. Kiinassa etappeina olisi tiedossa ainakin kolme spottia tasaisin välimatkoin, joissa on elämää hieman enemmän kuin Suomessa: Hong Kong, Shanghai ja Peking. Näiden lisäksi läheisyydessä tai reitillä olevat muut kaupungit kiinnostavat sekä J:tä että W:tä. Tällaisia muita kiinnostavia kaupunkeja olisi esimerkiksi vaatimattomat Tianjin, Guangzhou ja Shenzhen.

Jälleen kerran yhtenä loistavana kuningasideana välähti ajatus tulla maitse takaisin Suomeen. Tämä tulisi tapahtumaan Kiinan, Mongolian ja Venäjän kautta junalla ja busseilla. Mehän emme lentomatkailua muutenkaan tue matkallamme. Tosin vaihtoehtoja Kiinan sisäisiin lentoihin on ollut mielessä, esimerkiksi Hong Kong-Shanghai-Peking -välit. Itse ajattelin tulla viimeistään syyskuuhun mennessä takaisin Suomeen, joten juna ei vielä ole varmistunut omalla kohdallani. Myös mahdollista paluumatkaseuraa on kartoitettu, jotta saa esimerkiksi oman makuuosaston junasta. Kanssamatkustajaksi on ilmoittautunut jo mystinen herra JM ja mahdollisesti myös herra TK (Tää on nyt virallista herra TK! -W). Ryhmän lopullinen muoto on selvempää kesällä 2012. Varsinainen junareitti alkaisi Pekingistä sekä halkoisi Mongolian ja Ulan Batorin kautta Baikalille Siperiaan. Loppumatka kulkisi Venäjän suurimpien kaupunkien, kuten esimerkiksi Novosibirskin, Permin ja Moskovan kautta. Matkalla voisi myös jämähtää paikalleen aina, kun siltä tuntuisi. Itselläni ja mahdollisella muulla matkaseurueella on Venäjän viisumien kanssa pientä hässäkkää, kun ei tunne oikeita ihmisiä sieltä, mutta ehkäpä ne viisumiväännöt selviävät kevään ja kesän aikana tai sitten ruplat puhuvat puolestamme.

Takaisin siis tullaan, oletettavasti. Koska, sitä ei tiedä. Tampere kuittaa osaltani viimeisen kerran...

(Ps. on mielenkiintoista nähdä sitten paluumatkan loppuvaiheessa että minkälainen bolitbyroo tuota itänaapuria johtaa ja käytetäänkö Suomessa oravannahkoja, markkoja, kruunuja vai ruplia. -W)

Viisumit - missä tarttee ja missä ei?

Viisumikäytännöt Kaakkois-Aasiassa Suomen kansalaisen perspektiivistä sekä reissujärjestyksen mukaan. Hinnat USD:na eli Amerikan dollareina:

- Singaporeen ei tarvitse viisumia, ja maahan tullessa myönnetään 14-30 päivän oleskelulupa. (Saimme 90 päivän leiman passiimme sekä ensimmäisellä, toisella sekä kolmannella kerralla. Maahantulo- ja maastapoistumiskortit täytettiin lentokoneen laskeutuessa. Bussilla Singaporeen tultaessa maahantulokortti pitää täyttää itse ennen tullikopille menoa.)

- Vietnamiin ei tarvitse viisumia, jos matka kestää alle 15 päivää. (Saimme 15 päivän leiman sen jälkeen kun kerroimme matkasuunnitelmamme Saigonin lentokentän rajavirkailijalle. Emme täyttäneet maahantulo- tai maastapoistumiskortteja. Toisella kerralla bussihenkilökunta keräsi matkan alussa passimme pois leimaamista varten ja rajamuodollisuudet Kambodzan ja Vietnamin rajalla hoituivat helposti mutta hitaasti. Saimme 15 päivän leiman passiimme, eikä meidän tarvinnut kertoa matkasuunnitelmaamme tai täytellä mitään lappusia.)

- Kambodzaan tarvitsee viisumin ja sen saa rajalta/lentokentältä hintaan 20$. (Maksoimme kuukauden mittaisesta kertaviisumista 22$ rajavirkailijalle Vietnamin ja Kambodzan rajalla (yksi passikuva vaadittiin, ilman passikuvaa hinta 25$) ja täytimme monet eri lappuset muun muassa viisumia varten sekä maahantulo- ja maastapoistumiskortit. Lentämällä Phnom Penhiin piti täyttää lentokoneessa maahantulo- sekä maastapoistumiskortit sekä tulliselvityskaavake. Viisumi ostettiin lentokentältä hintaan 20$ ja sitä varten vaadittiin yksi passikuva.)

- Thaimaahan ei tarvitse viisumia alle 30 päivää kestävillä matkoilla. (Saimme 14 päivän leiman rajalla. Maahantulo- ja maastapoistumiskortit piti täyttää. Toisella reissulla sama juttu. Kolmannella reissulla muuten sama juttua, mutta passintarkastaja löi 30 päivän leiman keskelle tyhjää sivua.)

- Malesiaan ei tarvitse viisumia, jos matka kestää alle 90 päivää. Me saimme yliopistomme kautta opiskelijaviisumit. Niiden saaminen kesti 2-4 viikkoa, joka tarkoitti sitä että passimme makasivat jonkun viraston pöydällä tuon ajan verran. (Ensimmäisellä visiitillä Malesiaan saimme Penangin lentokentällä 90 päivän leiman passiimme, kuten myös toisella.)

- Filippiineille ei tarvitse viisumia, jos matka kestää alle 21 päivää. (Saimme suoraan 21 päivän leiman passiimme, eikä meidän tarvinnut esittää mitään dokumenttia siitä milloin aiomme poistua maasta. Maahantulokortin sekä tulliselvityslomakkeen täytimme lentokoneessa, maastapoistumiskorttia ei ollut.)

- Indonesiaan tarvitsee viisumin ja maahan saavuttuaan pitää ostaa 25$ arvoinen kertaviisumi, joka on voimassa 1-30 päivää. (Saavuimme Medanin lentokentälle, josta ostimme viisumin. Tarjolla ei ollut enään halvempaa 7 päivän viisumia, vaan kaikkien oli ostettava 25$ viisumi. Sama homma Balilla Denpasarin lentokentällä.)

- Bruneihin ei tarvitse viisumia, jos matka kestää alle 30 päivää. (Sain 30 päivän leiman rajalla passiini. Jos maahan haluaa viedä alkoholia, joutuu täyttämään erillisen keltaisen lapun tullia varten.)

- Sri Lankaan tarvitsee viisumin (1.1.2012 alkaen), tai oikeastaan sähköisen matkustusluvan. Sen saa hankittua etukäteen sähköisesti tai vasta perillä lentokentällä. 30 päivän douple entry lupa maksaa etukäteen hankittuna 20$ ja lentokentältä hankittuna 25$. (Täytin lentokoneessa maahantulokortin ja ostin viisumin 25$ hintaan Colombon lentokentältä.)

- Laosiin tarvitsee viisumin ja sen saa ostettu rajalta/lentokentältä 35$ hintaan. (Täytin lentokoneessa maahantulo- sekä maastapoistumiskortit ja kentällä ostin 30 päivän viisumin, joka maksoi 35$ ja sitä varten vaadittiin yksi passikuva.)

- Kiinaan tarvitsee viisumin ja single entry viisumi on 60€, douple entry 90€ ja multiple entry 120€. Viisumi pitää anoa etukäteen.

- Hong Kongiin ja Macaoon ei tarvitse viisumia, jos matka kestää alle 90 päivää.

- Mongoliaan tarvitsee viisumin ja 5 päivän transit-viisumi maksaa 30€ ja 30 päivän viisumi 50€. Mongolian viisumi pitäisi saada maan rajalta jollei matkailijan "lähtömaassa" ole Mongolian konsulaattia.

- Venäjälle tarvisee viisumin ja kertaviisumilla voi olla maassa maksimissaan 30 päivää, ja se kustantaa noin 70-80€. Viisumi pitää anoa etukäteen.


Kiinaan, Mongoliaan ja Venäjälle pitää hankkia viisumit ennen kuin saapuu maahan, mutta Mongolian tapauksessa viisumin voi saada myös rajalta. Yllä olevat eurohinnat ovat kyseisten maiden viisumien hinnat Suomesta hankittuna. Emme voi hankkia kyseisiin maihin kertaviisumeita nyt Suomessa ollessamme, sillä kyseiset viisumit ovat voimassa vain muutamia kuukausia ja me me olemme menossa kyseisiin maihin vuoden 2012 kesällä. Näin ollen hankimme viisumit Kiinaan, Mongoliaan ja Venäjälle ennen paluumatkamme alkua tai paluumatkamme aikana. Allekirjoittaneella on vuoden viisumi Venäjälle, joten siinä on yksi murhe vähemmän.


Viisumivinkkinä seuraava, eli Amerikan dollarit ovat käypää valuuttaa jokaisen viisumin kohdalla. Useasti viisumi on mahdollista ostaa myös paikallisella valuutalla, mutta kurssi voi olla huonompi. Jossain paikoissa on mahdollista maksaa viisumi myös esimerkiksi euroilla (yleensä turistipaikoissa, kuten Balilla). Eli dollareita kannattaa olla aina mukana ja mieluusti pieniä seteleitä ja tasaraha! Lompakkoon kannattaa ottaa myös passikuvia mukaan, sillä niitä tarvitsee tiettyjen maiden viisumia hankkiessa.