Paluumatkamme, eli matkamme Filippiineiltä Malesiaan Penangin saarelle, alkoi 30.1 maanantaina ja loppui 1.2 keskiviikkona klo 00:05 kun saavuimme Penangin lentokentälle. Meillä oli kolme lentoa reilun vuorokauden sisään ja näistä ensimmäinen oli Cebusta Angeles Cityyn, tuohon samaan kaupungiin jonka kautta saavuimme Filippiineille kolmisen viikkoa sitten. Tällä kertaa tosin viettäisimme yhden yön Angeles Cityssä, sillä lentomme kohti Singaporea lähti Angeles Cityn Clarkin lentokentältä tiistaina 31.1.
Viimeinen Cebu Airin lentomme kuljetti meidän Clarkin kentälle, jonne saavuimme klo 18 jälkeen, jolloin ulkona oli jo pimeää. Matkalaukkuja odotellessamme törmäsimme korealaiseen kaveriin nimeltä Yonggu. Hänkin oli menossa keskustan suuntaan, joten nappasimme lentokentältä kolmistaan taksin ja otimme kohteeksi Fields Avenue kadun, jolla on suuri majoitusliikkeiden keskittymä. Clarkin lentokentän takseilla on kartelli, tai oikeastaan koko kaupungissa ei ole yhtään taksia, vaan näistä ajoneuvoista käytetään nimityksiä limusiini. Eli käytännössä ne ovat pimeitä takseja joissa ei ole mittaria, mutta jossain limusiineissä on tosin taksin kyltti katolla. Limusiinit kuskaavat matkustajia Angeles Cityn keskustaan kiskurihinnoilla. Pitkien neuvotteluiden jälkeen sovimme kyydin hinnaksi 300 pesoa, eli reilu viisi euroa. Lähtöhinta oli 500 pesoa. Yksi vaihtoehto on ottaa jeepney keskustaan, mutta rinkkojen kanssa se on melkein mahdoton vaihtoehto. Muut kyydit kuten mopotaksit yms. ovat kielletty keskustan ulkopuolella.
Yonggu oli jatkamassa matkaansa seuraavana päivänä Bangkokin suuntaan, joten lähdimme kolmistaan etsimään majoitusta yhdeksi yöksi. Muutaman hotellin kierrettyämme löysimme kolmen hengen huoneen hintaan 1800 pesoa yöltä, eli hinnaksi tuli se perus 600 pesoa per pää, joka on noin 11 euroa. Illan vietimme tutustuen tähän enkelten kaupungiin, jonka voisi tiivistetysti sanoen olevan Thaimaan Pattaya minikoossa. Kaupungissa ei ollut mitään kuvattavaa, joten itse en edes jaksanut ottaa kameraa esille.
Viimeinen paluumatkapäivämme alkoi tiistaina, jolloin lähdimme kolmistaan etsimään taksia, tai limusiinia, jolla pääsisimme takaisin lentokentälle. Näitä kulkupelejä ei näkynyt liikenteessä yhtään, joten jouduimme ottamaan limusiinin lähellä olevan ostoskeskuksen pihalta. Hinta oli se tuttu 300 pesoa per suunta. Myös jeepneyn olisi saanut vuokrattua kokonaan, mutta kuskit pyysivät kyydistä lentokentälle 500-600 pesoa! Clarkin lentokentällä oli pientä häslinkiä, sillä lähtöselvitystiskillä virkailijatyttö unohti pistää rinkkaani määränpäätarran, joten rinkka lähti hihnalle ilman tietoa määränpäästä. Onneksi huomasin tämän ja sanoin siitä virkailijalle joka totesi tyynesti "hups, unohdin laittaa sen laukkuusi". Seuraavat 10 minuuttia kuluivat kun odottelin rinkkani saapumista takaisin tiskille. Pyysin siis, että haluan nähdä rinkkani ja sen, että rinkassani on tuo kyseinen määränpäätarra kiinni. Clarkin kentällä lentokenttämaksu ulkomaanlennoille on 600 pesoa. Kyseinen summa on hyvä olla mukana, muuten ei pääse lennolle ja maasta pois. Se maksetaan käteisellä heti lähtöselvityksen jälkeen erilliselle tiskille. Ilman kyseistä maksua ja siitä saatua kuittia ei pääse turvatarkastuksesta läpi.
Yonggu jäi Clarkin kentälle odottelemaan Bangkokin iltalentoaan. Hän oli reissannut muutaman kuukauden verran Aasiaa ympäri ja aikoi reissata melkeinpä koko loppuvuoden. Suunnitelmiin kuului tosin käydä jossain vaiheessa Koreassa parin kuukauden tauolla ja jatkaa reissua sen jälkeen. Kutsuimme hänet käymään Penangilla, saas nähä osuuko Malesia reitille.
Lentomme Clarkista Singaporeen lähti ihme kyllä ajoissa ja saavuimme Singaporeen täysin aikataulussa. Myös rinkat saapuivat perille. Lentoyhtiönä oli sama tuttu kuin Filippiineille tullessa, eli Seair. Lentokonekin oli täysin sama ja tällä kertaa sähköt eivät katkenneet missään vaiheessa. Lennon aikana täytimme tutut maahantulo- ja maastalähtemiskortit. Saavuimme Singaporen budjettiterminaalin, josta otimme taksin ykkösterminaaliin. Airasia on ainut halpalentoyhtiö joka operoi ykkösterminaalista. Budjettiterminaalista olisi päässyt ykkösterminaaliin myös lentokenttäsukkulalla, mutta tähän matkaan olisi sisältynyt kävelyä noin 20 minuutin edestä, joten päätimme että taksi on paras ja helpoin vaihtoehto siirtymiseen.
Meillä oli reilu kolme tuntia aikaa seuraavan lentomme lähtemiseen, joten kerkesimme oikein hyvin siirtyä ykkösterminaaliin, syödä sekä siirtyä portille odottamaan lennon lähtemistä. Singaporen kentän ykkösterminaalissa jokaisella portilla on oma turvatarkastus, eli vettä saa viedä aina lähtöportille saakka. Portin sisälle ei saa viedä omia vesiä, eikä sieltä saa ostettua vettä. Siellä on kyllä vesihana...
 |
| Lennolla oli jalkatilaa |
Viimeinen lentomme oli Airasian Singaporesta Penangille. Käytössämme oli makuupaikat, sillä noin 1/20 koneesta oli täynnä. Kyseinen lento oli jopa etuajassa perillä, aikamoista. Paluumatkamme viimeinen etappi oli Penangin lentokentällä vietetty yö. Menimme lähtevien lentojen aulassa oleville hierontatuoleille ottamaan lepoa. Kenttä hiljeni puolenyön jälkeen ja heräsi siinä viiden aikaan aamulla. Paluumatkamme ja reissumme ensimmäinen osio oli ohi. Horisontissa odottavat oma asunto, opiskelut yliopistolla ja vaihtarielämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti