tiistai 3. tammikuuta 2012

Phnom Penh

Sijainti: Phnom Penh, Kambodža
Saavuimme bussilla Kambodzan pääkaupunkiin Phnom Penhiin joulupyhien jälkeen 27.12. Bussimatka Sihanoukvillestä Phnom Penhiin kustansi 5 us-taalaa per naama ja kesto oli noin viisi tuntia. Vietimme reilun kahden miljoonan asukkaan "villissä lännessä" kaksi yötä ja jatkoimme matkaamme kohti Siem Reapia 29.12. Itse kaupungista ei pysty paljoa kertomaan, vaan kyseinen kaupunki ja sen ilmapiiri pitää itse kokea. Liikenne oli osittain vielä enemmän kaaoksessa kuin Saigonissa. Täällä on yleistä että moottoripyörät vähän kolhivat toisiaan ja kun pysähdytään liikennevaloissa niin saatetaan vähän tönäistä omalla mopedilla edellä olevaa mopedia. Tuk-tuk kuskimmekin veti kerran jarrut pohjaan keskellä risteystä kun joutui väistämään toista kulkupeliä. Jalkaisin Phnom Penhissä on miltei mahdoton liikkua. Kaupungissa on jalkakäytäviä, mutta ne on pääosin varattu moottoripyörien sekä autojen parkkipaikoiksi sekä erilaisten myymälöiden lisätilaksi. Kävely tapahtui parkkeerattujen autojen väärältä puolelta, eli kadulla. Moottoripyörät senkun vain suhahtelevat ohi.

Risteysalueen hallittu kaaos


Phnom Penhistä ja koko Kambodzasta voisi kertoa sellaisen huomion, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on huima. Sen huomaa esimerkiksi siinä, että Phnom Penhissä oli todella paljon autoja verrattuna muuhun Kambodzaan ja suurin osa näistä autoista oli aivan uusia katumaastureita merkiltään joko Lexus, Mercedes-Benz, Suzuki tai Toyota. Rikkaat ajelivat näillä kulkupeleillään ympäri kaupunkia ja parkkeerasivat ne parkkipoikien avustuksella jalkakäytäville. Phnom Penhissä ei näkynyt vanhoja autoja juurikaan missään. Kaupungin köyhät, eli normaalit ihmiset, ajelivat sitten kaksipyöräisille kulkupeleillään. Kambodzaa kuvaa hyvin myös se, että tien vierellä saattoi olla normaaleita röttelörakennuksia ja sitten yht'äkkiä niiden välissä kolmekerroksinen aidattu palatsi, jonka pihalla oli kolme Lexus katumaasturia. Matkan varrella huomasimme myös sen, että valtion ylläpitämät laitokset esimerkiksi koulut, ovat ulkoa päin todella hyvässä kunnossa. Valtion omat rakennukset erottuivat ns. normaaleista rakennuksista todella hyvin.

Phnom Penhissä ei ole erillistä bussiasemaa, vaan jokaisella bussiyhtiöllä on oma "asemansa". Meidän bussimme pysähtyi normaalin kapean kadun varteen ja kuski ilmoitti että ollaan perillä. Menimme ulos, söimme nopean lounaan ja päätimme lähteä kävellen etsimään hotellia. Suuntavaisto piti ja löysimme itsemme  melkein heti kadulta numero 93. Phnom Penhissä kaikki kadut on nimetty numeroin. Parittomaan numeroon päättyvät kadut menevät pohjois-etelä suunnassa ja parilliseen päättyvät itä-länsi suunnassa. Tietyillä isoilla kaduilla on tämän lisäksi nimi. Wikitravelin mukaan kadulla 93 on useita halpoja majoituksia ja löysimme itsellemme pienen kävelyn jälkeen ravintolan yläkerrassa olevan guest housen, josta otimme huoneen 16 us-taalan hintaan per yö. Huoneessamme oli jopa parveke sekä muovinen kylpyamme.

Ensimmäisenä iltana lähdimme etsimään iltapalaa vähän ennen kymmentä illalla ja vastassamme oli täysin kuollut ja hiljainen kaupunki. Liikennettä ei juurikaan ollut ja olimme melkein ainoat ihmiset, jotka kävelivät kadulla. Lähellä oleva ruokapaikka oli jo sulkenut ovensa (kuten kaikki muutkin paikat), joten päätimme, että on parempi lopettaa seikkailut ja palata majapaikkaamme. Näimme kuitenkin majapaikkamme vastapuolella avoinna olevan katukeittiön, johon sitten lopulta menimme. Tarjolla oli jonkunlainen keitto ja päätimme maistaa sitä. Keitossa oli nuudeleita, kasviksia ja luultavimmin erilaisia osia siasta. Teimme tämän päätelmän sen pohjalta että katukeittiön myyjä hakkasi sianpäätä palasiksi kojunsa tiskillä. Keiton aineksista tunnistimme vain siankärsän, hyvä niin ja siankärsä maistui itseasiassa yllättävän hyvälle. Phnom Penhissä ruoka-annos maksoi keskimäärin noin pari us-dollaria.

Sian sisäelinkeitto - travelerin varma iltapala

Seuraavana päivänä vierailimme Kuoleman kentillä (Choeung Ek), joka sijaitsee 17 kilometrin päässä Phnom Penhistä. Otimme kyydin kuoleman kentille samasta bussifirmasta, jolla saavuimme kaupunkiin. Hinta oli 3 us-taalaa per pää ja sen PITI sisältää kuljetuksen lisäksi ilmaisen sisäänpääsyn, oppaan ja lounaan. Minibussissa kuski kuitenkin nappasi tikettimme pois ja teki katoamistempun heti kun saavuimme perille. Kuoleman kentän portilla odotti lappunen joka ilmoitti 5 us-taalan pääsymaksusta. Milläs sitten todistat että kaiken piti sisältyä hintaan, kun kuski vei tikettimme mennessään? Kuoleman kentille pääsee myös tuk-tuk kyydillä, hinnasta ei ole tietoa, mutta jos menijöitä on enemmän kuin yksi, niin se on varmasti halvempi vaihtoehto kuin "kaiken sisältävä matkatoimiston paketti". Kuoleman kentät olivat pieni alue, jonka kävelimme läpi. Oppaanamme toimi kuuloke+päätelaite yhdistelmä, johon näppäiltiin haluttu numero sen mukaan minkä numeroidun paikan edessä seisoi. Englanninkielinen nauhoite kertoi niin historiallisia faktatietoja kuin leiriltä selvinneiden ihmisten tarinoita. Koko kierrokseen kului aikaa noin 1,5 tuntia. Kuoleman kentät on vierailemisen arvoinen paikka ja siellä näkee sen, mitä punakhmerit ja Pol Potin hirmuhallinto teki omalle kansalleen vain muutamia vuosikymmeniä sitten. Yksi paikan sykähdyttävin paikka on puu, johon punakhmerien sotilaat hakkasivat lapsia, ennen kuin heittivät heidät vieressä olevaan kuoppaan kuolemaan. Kuoleman kentillä näkyi edelleen maahan hautautuneita ihmisten luita sekä vaatteiden kappaleita.

Kuoleman kenttien kuoppia ja joukkohautoja

...ja tämän jälkeen lapset heitettiin kuoppaan, osa oli edelleen elossa

Maasta löytyy edelleen ihmisten luita ja vaatteiden paloja



Kun ammuksissa haluttiin säästää..


Kyseisen paikat vartijat säästivät ammuksia ja näin ollen he keksivät mitä kamalimpia tapoja ihmisten tappamiseen. Yllä olevassa kuvassa on yksi apuväline, palmupuu..

Tuona samana päivänä teimme myös Phnom Penhin kiertoajelun tuk-tukilla. Tiukkojen neuvotteluiden jälkeen maksoimme tunnin kiertoajelusta yhteensä 3 us-taalaa. Kuskimme käytti meitä ympäri pääkaupunkia, näyttäen nähtävyyksiä, muun muassa olympiastadionin, Wat Botumin, erilaisia hallintorakennuksia sekä reilu vuosi sitten romahtaneen ison sillan.

Olympiastadioni



W:n kuvat Phnom Penhistä

J:n kuvat Phnom Penhistä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti